Roosa herää eräänä aamuna vierellään vieras mies. Joo, tuttua varmasti monelle meistä. Mutta tämäpä mies onkin asettunut taloksi. Muuttanut Roosan luo. Kutsuu Roosaa vaimoksi. Roosa vain ei lainkaan tunne tuota vierasta miestä.
Laura puolestaan huomaa miehensä kadonneen. Ei tiedä milloin, luultavasti vuosia sitten mutta huomasi sen vasta nyt.
Kummatkin naiset kääntyvät niin lääkärin kuin etsivän puoleen. Roosa lisäksi myös poliisin.
Onni on keski-ikäinen meteorologi joka ei paljoa puhu, haluaa asioiden pysyvän ennallaan, tuttuna ja turvallisena ja elää maanantaista maanantaihin.
Ensimmäisen 50 sivun jälkeen olen edelleen ihan pihalla. En saa juonesta kunnolla kiinni. En tiedä mikä kirjassa on totta ja mikä vain kirjan henkilöiden hulluutta. Lukemista en kuitenkaan pysty lopettamaan. Tekisi mieli harppoa sivuja eteenpäin, lukea sieltä täältä päästääkseni paremmin perille. Hullun koukuttavaa tekstiä.
Kirjassa erityisen hyvää oli ennalta arvaamaton loppuratkaisu sekä se, ettei kirjan tarina ole mitään tusinatavaraa. Ainakaan itse en vastaavaa ole lukenut.
Mielestäni kirja kuvaa hyvin suhteen väljähtämistä, puolison ja tämän tarpeiden (niin henkisten kuin fyysisten) unohtamista. Miten helposti suhde muuttuu arkiseksi, toinen itsestään selvyydeksi ja samalla voi kadottaa myös itsensä.
Kirjaan ehkä paremmin pystyvät eläytymään kumppanin kanssa elävät joiden parisuhde toisinaan (tai aina jos asiat huonosti ovat) tuntuu turhan arkiselta ja toisen naama vain ärsyttää. Itse en sinkkuäitinä täysin kirjan henkilöiden asemaan pysty asettumaan. Minulle kirja toimii varoittavana esimerkkinä millaista suhdetta en halua.
Plussaa kauniista kansista.
Kolme ja puoli tähteä.
Kirja: Joku on nukkunut vuoteessani
Kirjoittanut: Helsinkiläinen runoilija suomentaja ja kirjailija Kristiina Lähde.
Julkaistu: 2012
Painanut: Greif, Tartto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti